”Mahtaneeko Suomenkin nuorilla olla vielä vallalla noin takapajuinen ajattelu? Tutkimuksessa ei ollut Pohjoismaita mukana, joten on mahdollista, että täällä oltaisiin jo hitusen edistyksellisempiä”, pohti ystäväni törmättyään postaukseeni sukupuolistereotypioiden istuttamisesta eri puolilla maailmaa.
Totta. Kyseisessä tutkimuksessa oli mukana nuoria ja heidän vanhempiaan/huoltajiaan Boliviassa, Belgiassa, Burkina Fasossa, Ecuadorissa, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Keniassa, Kiinassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Malawissa, Nigeriassa, Skotlannissa, Vietnamissa ja Yhdysvalloissa.
En äkkipäätä löytänyt vastaavaa kartoitusta Pohjoismaista, joten kysyin tuon bongaamani tutkimuksen tekijältä Kristin MmariltaJohns Hopkins -yliopistosta, tietäisikö hän.
Onko – onhan – meidän tilanteemme tasa-arvoisempi – tai näkyikö tutkimukseen osallistuneissa eurooppalaisissa mitään eroa muihin nähden?
”Huomasimme kahdessa Euroopan kohteessamme joitakin eroja muihin verrattuna – ja kyllä, sukupuolisesti tasapuolisempien asenteiden ja uskomusten suuntaan”, Mmari vastasi.
Hän kertoi, että esimerkiksi Belgiassa oli muita enemmän vanhempia ja nuoria, jotka ajattelivat, että poikien ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät riskit ovat yhtä suuria, samoin kuin väkivallan ja huumeiden käytön riskit. Muualla enemmistö sekä vanhemmista että nuorista hahmotti seksuaali- ja lisääntymisterveyden riskit tyttöjen pulmiksi, väkivallan ja päihteet taas poikien ongelmiksi. Skotlannissa puolestaan uskottiin, että sekä tyttö että poika voi olla aloitteellinen osapuoli romanttisessa suhteessa, kun taas muualla sitä pidettiin poikien tehtävänä.
”Uskomme, että tämä heijastaa Euroopan laveampia, sukupuolisesti tasapuolisempia, normeja”, Mmari sanoi.
”Silti noissakin maissa ilmeni vielä useita perinteisiä sukupuolistereotypioita, joista puhuttiin ja joita vahvistettiin”, hän lisäsi.
Mnaran ja kollegojen tutkimus tarkasteli sukupuolistereotypioiden yhteyttä erityisesti terveysriskeihin. Mutta monia muitakin ulottuvuuksia niillä on.
Yksi koskee oppimista ja osaamista. Niihin liittyvät stereotypiat nimittäin tuppaavat toteuttamaan itsensä. Tiedetoimittaja Jani Kaaroselitti tätä niin kutsuttua stereotypiauhkaa taannoin Tiede-lehden artikkelissaan näin: ”Se tarkoittaa ahdistusta, jossa ihminen pelkää niin kovasti vahvistavansa omaa ryhmäänsä koskevan kielteisen stereotypian, että hän alisuoriutuu ja pelko toteutuu.”
On esimerkiksi todettu, että kun sukupuoli nostetaan esiin ennen matematiikan koetta, tytöt suoriutuvat huonommin kuin silloin, kun siitä ei puhuta mitään. Vastaavia kokeita on tehty satoja, välillä naisten tai tyttöjen, välillä miesten tai poikien eduksi.
Alisuoriutumisen on arveltu johtuvan ainakin osittain siitä, että stereotypian työstäminen nielee työmuistia – mikä taas vie voimavaroja varsinaiselta ongelmanratkaisulta. Yhdysvaltalaistutkijat osoittivat tämän kymmenen vuotta sitten myös kokeellisesti.
Kirsi