Hillitse himoasi tai lapsestasi tulee tyhmä! Näin räväköin saatesanoin esitteli mainio Tiedetuubi-sivusto tuoreen suomalaistutkimuksen, jonka perusteella vauvaa odottavan kannattaa pysytellä loitolla lakusta ja salmiakista.
Tutkimuksessa nimittäin todettiin, että sikiöaikana suurille lakritsiannoksille altistuneet nuoret suoriutuivat psykologin tekemistä kognitiivisista päättely- ja muistitesteistä muita huonommin. Lisäksi raskausaikana paljon lakritsia syöneiden äitien lapsilla ilmeni adhd-tyyppisiä oireita. Tytöillä myös murrosikä alkoi aikaisemmin.
Aiemmin samasta seuranta-aineistosta paljastui, että lakritsi ja salmiakki kytkeytyy myös ennenaikaisen synnytyksen riskiin, ja ne voivat virittää sikiön stressikoneiston normaalia herkemmäksi. Tämä juontuu siitä, että lakritsijuuren sisältämä glykyrrisiini häiritsee istukan kykyä jarruttaa äidin stressihormonien kulkua sikiöön.
Sikiölle turvallista glykyrritsiinimäärää ei tiedetä. Seurantatutkimuksessa havaitut haitat yhdistyivät yli 500 milligramman viikottaiseen glykyrritsiiniannokseen, mikä vastaa noin 250 grammaa lakritsia.
THL:n lapsiperheiden ruokasuosituksissa lakritsi ja salmiakki on nyt listattu luokkaan ”ei suositella” raskaana oleville. Satunnaisia lakuja tai salmiakkeja ei tarvitse silti murehtia!
Glykyrritsiini on oiva esimerkki siitä, kuinka ihmisen säätönappuloita väännellään jo kohdussa. Siksi aivojen kehitykselle on merkityksellistä, mitä äiti syö ja miten hän voi.
Tiedetään, että esimerkiksi
odottajan aliravitsemus lisää paitsi monien sairauksien, myös
kognitiivisten eli tiedon käsittelyyn liittyvien häiriöiden riskiä. Sekin
tiedetään, että jos äidin stressihormonien pitoisuus on odotusaikana pitkään
suuri, se alkaa vaikuttaa hermosoluihin.
Akatemiaprofessori Katri Räikkönen kollegoineen on osoittanut, että
stressaantuneiden tai masentuneiden odottajien lapset ovat keskimäärin arempia
ja itkuisempia kuin muut. Yhteys äidin raskaudenaikaisen stressin ja lapsen
temperamentin välillä näkyi vielä, kun lapsi oli viiden vuoden ikäinen. Tätä
selittänee se, että liiallinen kortisoli muuttaa sikiön kehittymässä olevien
tunne- ja stressijärjestelmien säätöjä. Alituinen kortisolikylpyhän vihjaa,
että lapsi on syntymässä ympäristöön, missä on syytä pysytellä valppaana.
Sisäiset mekanismit säätyvät sen mukaiseksi.
Pelottavia tietoja kaikki tyynni, ainakin jos satut olemaan raskaana. Mikä hirveä vastuu! Mitä jos syön väärin? Tai murehdin liikaa?
Lohdutan: vauvan aivojen terve kasvu ei vaadi mitään superhyperruokavaliota. Tavallinen, monipuolinen perusruoka riittää – yhdistettynä alkoholin ja muiden sikiölle haitallisten aineiden välttämiseen.
Eikä stressaamisestakaan kannata ryhtyä stressaamaan. Sikiö ei ole pienestä huolestumisesta moksiskaan.
Sen sijaan jos sinua ahdistaa ja kuorma tuntuu liian raskaalta, ota asia esille äitiysneuvolassa, etsi tietoa, apua ja vertaistukea. Älä kuitenkaan luota jokaiseen ”asiantuntijaan” keskustelupalstoilla.
Kirsi