Pienet silmät pälyilivät tv-ruudusta olohuoneeseen. Vuosi oli varmaankin 1990. Ceaușescuoli juuri syösty vallasta, ja hänen perhepolitiikkansa – naisen oli määrä synnyttää ainakin viisi lasta – takia Romaniaa pilkuttivat lastenkodit, jotka pursuilivat hylättyjä lapsia.
Heitä oli kymmeniä tuhansia. Likaisia, puolialastomia, tikkulaihoja; taaperoita, jotka eivät osanneet kävellä. Sullottuina sikin sokin häkkisänkyihin, joissa oli metallikalterit. Kuin pienet vankilat.
Nuo television sylkemät ankeat kuvat välähtelivät mielessäni, kun oikoluin Pää edellä -tietokirjamme käsikirjoitusta, kohtaa, jossa kerromme kosketuksen merkityksestä lapsen aivoille. Kuinka iso asia niin pieni juttu kuin lempeä kosketus ihmisen kehitykselle onkaan!
Juuri tuo romanialaisten järkyttävä tosimaailman ihmiskoe nimittäin varmisti, että emme elä pelkästään leivästä.
Apinoista oli havaittu, että ilman läheisyyttä poikasista kasvoi häiriintyneitä nuoria ja aikuisia yksilöitä. Tarkemmat tutkimukset paljastivat, että kosketuksen ja hellyyden puute jätti jälkensä apinarassujen aivoihin. Esimerkiksi niiden etuotsalohkojen hermosoluverkko oli normaalia harvempi. Etuotsalohko on alue, joka aivoissamme vastaa muun muassa päättelykyvystä, itsehillinnästä ja tunteiden säätelystä.
Myös romanialaislasten testit osoittivat, että heidän aivonsa eivät olleet kehittyneet oikein. Nekään pienet, jotka olivat saaneet ruokaa ja lääkkeitä tarpeeksi, mutta joita ei ollut pidetty sylissä edes syöttäessä saati hellitty, eivät kasvaneet normaalisti. Heidän itsesäätelykykynsä, tiedolliset taitonsa sekä vastustuskykynsä olivat tavallista heikommat. Myös elimistön stressijärjestelmä oli kytkeytynyt väärin.
Hellyys suojaa aivoja muun muassa siksi, että se auttaa pitämään hermosoluja vahingoittavan stressihormonipommituksen aisoissa. Lempeä kosketus – silitys, sylittely, hieronta tai halaus – vapauttavat elimistöön oksitosiinia, joka tyynnyttää elimistön hälytystilaa ja lisää turvallisuuden tunnetta.
Oksitosiini on muuten sama hormoni, joka rakentaa kiintymystä ja rakkautta. Kun sylittelet vauvaasi, kummankin aivot saavat oksitosiinikylvyn.
Kirsi
Ps. Kosketuksen tarve ei pääty lapsuuteen. Tutkimuksissa on todettu, että lempeä kosketus voi rauhoittaa niin aggressiivisen teinin kuin ahdistuneen aikuisen. Muista antaa läheisellesi hali, aina kun voit – jos tämä sellaisen huolii!