Muutama päivä sitten brittilehdistössä kiersi uutinen, jonka mukaan “isopäiset vauvat ovat älykkäimpiä”. Asiasta kertoivat muun muassa iNews, The Times, Daily Mail ja Independent. Suomessa aiheen nostivat esiin ainakin Radio Nova ja Vauva. Uutisen taustalla oli viimekeväinen Molecular Psychiatry -lehdessä julkaistu brittitutkimus.
En epäile tilastollista yhteyttä, mutta haluan selventää asiaa hieman tutkimuksesta huolestuneille siropäisen lapsen vanhemmille: sinun vauvasi pään koko EI kerro, kuinka älykäs hänestä tulee.
Ensinnäkin on miljoona erilaista syytä syntyä keskimääräistä pienipäisempänä. Pään kokoon vaikuttavat tietysti sekä sikiöaikainen kasvu että synnytyksen ajoitus suhteessa raskausviikkoihin, mutta myös esimerkiksi ruumiinrakenne. Mittaustulosta voi vinouttaa myös pään muoto.
Jos ajatellaan lajimme kehitystä, aivojen syntymäkoko on kompromissi. Iso pää on synnytyksessä iso riski. Juuri siksi vastasyntyneen ihmisvauvan aivot ovat aivan raakileet. Niiden kehitys ei voi edetä kohdussa pidemmälle, koska pystyasentomme rajoittaa lantion ja synnytyskanavan mittoja ja siten myös lapsen pään kokoa.
Aivojen pitää kypsyä kokonainen vuosi, jotta ne saavat edes nostettua lapsen pystyyn ja liikkeelle! Menee vuosikausia, ennen kuin hän pärjää omillaan.
Tästä keskeneräisyydestä on myös hyötyä. Aivot saavat kasvaa sopiviksi juuri siihen ympäristöön, johon ovat sattuneet syntymään – vaikkapa herkistyä suomen kielen äänteille. Myös kulttuurilla ja (toivottavasti) sivistyksellä on runsaasti aikaa siirtyä, kun lapsi varttuu pitkään vanhempiensa (tai muiden aikuisten) opissa.
Aikuisella aivojen koon tiedetään kytkeytyvän älykkyysosamäärään vain heikosti. Suuri osa aivoista ohjaa esimerkiksi lihaksia ja peruselintoimintoja. Niihin tarvitaan sitä enemmän aivomassaa, mitä kookkaammasta yksilöstä on kyse. Tämä selittää suurelta osalta sen, että miehillä on keskimäärin hieman suuremmat aivot kuin naisilla ja norsulla suuremmat kuin ihmisellä. Ihmisellä ei ole eläinkunnan suurimmat aivot edes ruumiinkokoon suhteutettuna, vaan painimme samassa sarjassa esimerkiksi hiiren kanssa.
Kokoa vahvemmin älyä selittää aivokuoren hienorakenne, kuten etuotsalohkon harmaan aineen määrä ja eri alueiden kytkeytyminen toisiinsa.
Tärkeämpää kuin koko syntymähetkellä, on aivojen tasainen kasvu. Juuri siksi lapsen päänympärystä mitataan ahkerasti neuvolassa. Lapsen kognitiivinen eli tiedollinen suorituskyky lisääntyy yhdessä pään mittojen venymisen kanssa. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos kasvu poikkeaa liikaa lähtötilanteen ja muun kasvun huomioivilta käyriltä.
Tavallisesti aivojen koko kolminkertaistuu ensimmäisen elinvuoden aikana noin 250 grammasta 750 grammaan. Viisivuotiaana aivot lähestyvät lopullista kokoaan ja painavat noin 1300 grammaa (aikuisen aivot painavat keskimäärin 1400 g). Vaikka massan kertyminen hidastuu, viritys jatkuu.
Siis:
Aivojen kasvu kohdussa vaikuttaa lapsen tuleviin ominaisuuksiin (eikä ainoastaan älyyn). Kuitenkaan vastasyntyneesi päänympärysmitta (mikäli se on normaalirajoissa) ei juuri kerro siitä, millaista kehitys on ollut tai millaista se tulee olemaan.
Älyn reseptistä ja kognitiivisen kasvun tukemisesta lisää myöhemmin!
Tiina