Muistijumppa, älypeli, aivotreeni. Moni pudistaa tässä vaiheessa päätään. Pitikö kehon trimmaustrendi välttämättä ulottaa jopa kaikkein pyhimpään – aivoihin ja mieleen. Ja kuka keksi, että pääkopan kunnossa pitäminen vaatii aivokuntokeskuksen palveluja, mobiilisovellusten lataamista tai erilaisten gurujen kuuntelemista?
Kyseenalaistaminen on paikallaan kulutus- ja suorituskeskeisessä ajassamme. Aivotreenistä on tullut iso bisnes. Lupaus timmeistä aivoista on houkutteleva myyntikikka mille tahansa tuotteelle tai palvelulle, joka edes etäisesti liittyy älynystyröiden käyttöön tai mielen huoltoon. Aivobuumin aallonharjalla on helppo ratsastaa, vaikka tuotteen lisäarvo aivokuntoiluun jäisi arvoitukseksi.
Nostetta luodaan ylisanoilla, rummutuksella ja henkseleiden paukuttelulla. Odotankin innolla, että luotettavaa tutkimustietoa kertyy riittävästi ja jyvät karsiutuvat akanoista.
Mutta vaikka aivotreenibuumissa olisi puolet ilmaa, se voi tuottaa enemmän tulosta kuin terveysvalistajien vuosikymmenten työ. Taitavasti brändätty ja stailattu aivokuntokeskus (jotka ovat Pohjois-Amerikassa jo tavallinen näky) tai mobiilisovellus (joita moni suomalainenkin on kokeillut) voi saada kiinnostumaan aivojensa hyvinvoinnista myös monet sellaiset, joita tylsä terveysvalistus ei inspiroi.
Aivoista huolehtiminen on tärkeää. Työikä ja elinkaari pitenevät, joten tarvitsemme skarppeja aivoja entistä pidempään. Aivoterveyden kannalta kaikkein ratkaisevinta aikaa on keski-ikä. Suurin muutos aivojen käytössä taas tapahtuu usein eläkkeelle jäädessä.
Aivoystävällisemmät elintavat toisivat myös huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä. Joka toiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on neurologinen tai mielenterveydellinen syy. Muistisairauksiin sairastuu Suomessa 13 000 henkilöä vuodessa. Jos esimerkiksi Alzheimerin tautia saataisiin lykättyä viidellä vuodella, sitä sairastavien määrä puolittuisi.
Pääkoppaa pitävät kunnossa paitsi fyysinen ja sosiaalinen, myös älyllinen aktiivisuus. Älynystyränsä voi haastaa monin eri tavoin, ja sopivia lajeja löytyy joka tarpeeseen ja tavoitteeseen. Aivokuntoilu onnistuu mainiosti ilman uusimpia innovaatioita, mutta jos tuotteesta tai palvelusta saa tarvitsemansa lisäpotkun, se on hyvä sijoitus. Sitä paitsi, monet menetelmät toimivat – tutkitusti.
Aivojen vointi ratkaisee elämän laadun. Siksi minäkin rummutan aivotreenin ilosanomaa.